VIIVAA
Ja viivaa vaan
Elämä piirtää
Sattuuko niin kuin se kämmeneen viiltää?
Kun vannotaan
Valoin ja varjoin
Kauneimman kuvan voi tehdä myös sanoin
Kun käsi on kädessä, kohtalonviivat
Tiukasti yhteen kietoutuvat
Jos jumalat kysyvät, niin minä vastaan
Pitäen kiinni ainoastaan
Ja viivaa vaan
Elämä piirtää
Sydämen paikkaa ei itse voi päättää
Mut kuitenkaan
Mikään ei muutu
Ellei itse tee ja muuttumaan suostu
Kun käsi on kädessä, kohtalonviivat
Tiukasti yhteen kietoutuvat
Jos jumalat kysyvät, niin minä vastaan
Pitäen kiinni ainoastaan
Kun käsi on kädessä, kohtalonviivat
Katseilta toisten piiloutuvat
Jos jumalat kysyvät, niin minä vastaan
Pitäen kiinni ainoastaan
Elämä omissa käsissä on
Saat katsella valmista työtä
Aarteeksi taulusi naarmuinenkin
On muuttunut vuosien myötä
Kun käsi on kädessä, kohtalonviivat
Tiukasti yhteen kietoutuvat
Jos jumalat kysyvät, niin minä vastaan
Pitäen kiinni ainoastaan
Kun käsi on kädessä, kohtalonviivat
Katseilta toisten piiloutuvat
Jos jumalat kysyvät, niin minä vastaan
Pitäen kiinni ainoastaan
Pitäen kiinni
Pitäen kiinni
Pitäen kiinni
Pitäen kiinni ainoastaan
SINÄ JÄÄT (OB-LA-DI, OB-LA-DA)
Mä hiljalleen
Teen sinulle yksinäisyyttä
Sä valvot yön
Ja viivytät väistämätöntä
Mun maailma
On piilossa mun sydämessä
Se haalistuu
Ja häviääkö herätessä?
Mut mieleni mustaan aukkoon
Syttyvään valoon
Sinä jäät, sinä jäät, sinä jäät
Kaikki muu katoaa
Sinä jä-ää-äät ja kuiskaat
Ob-la-di, ob-la-da
Jos aamu tuo
Sun vierelle taas jonkun toisen
Mä toivon niin
Sä tunnistat mun kosketuksen
Ja mieleni mustaan aukkoon
Syttyvään valoon
Sinä jäät, sinä jäät, sinä jäät
Kaikki muu katoaa
Sinä jä-ää-äät ja kuiskaat
Ob-la-di, ob-la-da
En tiedä kuinka tää elämä jatkuu
Kun kaikki kaatuu ja aikakin liukuu
Pois
Sinä jäät, sinä jäät, sinä jäät
Kaikki muu katoaa
Sinä jä-ää-äät ja kuiskaat
Ob-la-di, ob-la-da
Sinä jäät, sinä jäät, sinä jäät
Kaikki muu katoaa
Sinä jä-ää-äät ja kuiskaat
Ob-la-di, ob-la-da
Ob-la-di, ob-la-da
ONNI HEIJASTUU
Onni on ikuinen keinu
Kesäpäivä ja tuulet
Onni on lätäkkö pieni
Jota mereksi luulet
Onni on sumuinen aamu
Lämpö lähellä nollaa
Ei tarvi takkaa, ei tulta
Kunhan lähellä ollaan
Toisiamme, meissä onni hehkuu pitkään
Meihin asti eivät myrskyt yllä mitkään
Ja mä uskon taas
Että kuitenkin elämä voittaa
Ja valo viimeinkin meidät tavoittaa
Kohti aurinkoo elämä taipuu
Mut aivan vierestä onni heijastuu
Onni on hetkissä täällä
Mutta vuosista tehty
Onni on luminen tienoo
Oven pielessä lyhty
Onni on tippuvat räystäät
Kevään väkevä virtaus
Kun jälleen pimeän jälkeen
Näkee mitä on kirkkaus
Vaikka kuinka täällä onni aaltoileekaan
Meitä laineet mustat eivät huuhdo pohjaan
Kun mä uskon taas
Että kuitenkin elämä voittaa
Ja valo viimeinkin meidät tavoittaa
Kohti aurinkoo elämä taipuu
Mut aivan vierestä onni heijastuu
Ehkä kuitenkin elämä voittaa
Ja valo viimeinkin meidät tavoittaa
Kohti aurinkoo elämä taipuu
Mut aivan vierestä onni heijastuu
LAIKA JA PLUTO
Joskus Laika-koiran lailla
Vailla paluulippua
Yksin teen mä pitkän matkan
Jatkan ilman reppua
Murheet liian raskaat dumppaan
Pumppaan happee Sputnikiin
Tähtikarttaan heitän nuolen
Huolen huokaan, sit mentiin
Ei tähdenlennot kai voi taivaalt loppuun kuluu
Kun tähti putoo, tuntuu
Avaruus puhuu
Hei tähdenlennot kai tää yksi toive sujuu
Kun kutsun Plutoo, kuuluu
Huhuu
Vuosikymmenen mä ajan
Suojan murran kivisen
Termostaatin käännän kuumaan
Kuunaan kiellä sua mä en
Kanssas päivät pitkät vietän
Kierrän samaa ympyrää
Rakkautta tän kaiken yllä
Kyllä kaikkeus tähdentää
Ei tähdenlennot kai voi taivaalt loppuun kuluu
Kun tähti putoo, tuntuu
Avaruus puhuu
Hei tähdenlennot kai tää yksi toive sujuu
Kun kutsun Plutoo, kuuluu
Huhuu
Huudan taikka kuiskaan
Universumi mua kuunnellen
Hylkää taikka täyttää
Pyynnöt niitä kenties muunnellen
Ei tähdenlennot kai voi taivaalt loppuun kuluu
Kun tähti putoo, tuntuu
Avaruus puhuu
Hei tähdenlennot kai tää yksi toive sujuu
Kun kutsun Plutoo, kuuluu
Huhuu
Ei tähdenlennot kai voi taivaalt loppuun kuluu
Kun tähti putoo, tuntuu
Avaruus puhuu
Hei tähdenlennot kai tää yksi toive sujuu
Kun kutsun Plutoo, kuuluu
Huhuu